kuokinta
substantiivi/ˈkuo̯kintɑ/kuo-kin-ta (3 tavua) · 8 kirjainta
Johdettu sanasta: kuokkia
Merkitys
Esimerkkilauseet
Siksi vain, että saatan sanoa, että olen sitä minäkin tehnyt, sanoi rovasti ja lopetti kuokintansa.Nytpä tuli palon kuokinta ja rovihteminen.Maan kuivattamista seurasi suon pinnan kuokinta, joka tehtiin kahteen kertaan.Etymologia
kuokkia + johdin -nta
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi J
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uokintɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuokinta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuokinta