kuolain
substantiivi/ˈkuo̯lɑi̯n/
Merkitys
- 1.(usein monikollinen) suitsiin yhdistettävä hevosen suussa oleva metallinen suukappale, jolla ohjataan hevosta ajettaessa tai ratsastettaessa
Etymologia
liittyy sanaan kuola
Yhdyssanat ja johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.bit
- ruotsibett
- saksaGebiss (n), Mundstück (n)
- ranskamors (m)
- venäjäудила
- virosuurauad
Esimerkkilauseet
Vietti vieri valloillensa, irroillensa Hiiden hirvi, — kunnes sen avulla Luojan kytkin tiedon kaulaimella, kokemuksen kuolaimella, pilttuhunsa piehtaroimaan olemukseni onkaloissa.
Mutta Paula, joka ei tiennyt saaneensa katselijoita, antoi kuulua terävän, käskevän huudon, iski kannukset Fopin silkinhienoihin kylkiin, pakotti sen laskeutumaan neljälle jalalle ja nyt se seisoi levottomana pureskellen kuolaimiaan.
Ne ovat alumiinirakenteisia, keskiosaltaan suurin piirtein ison kirjan kokoisia, ja sisältävät pienet kädet, jotka ohjastavat ruoskaa ja kuolaimia.
Englanninkieliset vastineet
- bit
Esiintymistiheys
390 esiintymää, 0.1 / milj.
Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.8
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 33
| Nominatiivi | kuolain |
| Genetiivi | kuolaimen |
| Partitiivi | kuolainta |
| Essiivi | kuolaimena |
| Translatiivi | kuolaimeksi |
| Inessiivi | kuolaimessa |
| Elatiivi | kuolaimesta |
| Illatiivi | kuolaimeen |
| Adessiivi | kuolaimella |
| Ablatiivi | kuolaimelta |
| Allatiivi | kuolaimelle |
| Abessiivi | kuolaimetta |
Riimit
-uolɑin
Kaikki riimit