Asiasanasto.fi

kuolemankello

substantiivi

/ˈkuo̯lemɑnˌkelːo/

Yhdyssana: kuolema + kello

Merkitys

  1. 1.lahoavassa puussa elävä kuoriainen (Hadrobregmus pertinax), joka pitää tikittävää ääntä

Etymologia

genetiivi + kuolema + kello

Liittyvät sanat

Käännökset

  • italiaanobio (m)

Esimerkkilauseet

Kaikesta siitä, mitä rykmentinpäällikkö puhui, ei hänen muistissaan säilynyt muuta kuin tuo hirvittävä sana tuomio, ja se soi hänen korvissaan kuin kuolemankellojen humina.

P. N. Polevoi, Ei rahallakaan

— Mutta, oi Jumala, lisäsi hän tuskaisella äänellä, — kenties hän on hyvin kaukana ... ja kuolemankello kutsuu meitä muutaman tunnin päästä ... ehkä on jo myöhäistä!

Viktor Rydberg, Itämeren risteilijä

Pehmyt rakenne on alttiimpi säänkin aiheuttamalle kulumiselle, ja puu lahoaa monien pieneliöiden sekä hyönteisten, esimerkiksi tupajumin, hirsijumin, hevosmuurahaisen, tupajäärän ja kuolemankellon, syödessä sitä.

Wikipedia: Puutalo

Esiintymistiheys

187 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

Nominatiivikuolemankello
Genetiivikuolemankellon
Partitiivikuolemankelloa
Essiivikuolemankellona
Translatiivikuolemankelloksi
Inessiivikuolemankellossa
Elatiivikuolemankellosta
Illatiivikuolemankelloon
Adessiivikuolemankellolla
Ablatiivikuolemankellolta
Allatiivikuolemankellolle
Abessiivikuolemankellotta

Riimit

-elːo

Kaikki riimit