kuo­li­aa­na

adverbi/ˈkuo̯liɑːnɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: kuoliaaksi

Merkitys

  1. kuolleenaMutta toisen päivän iltana tuo jättiläinen, pitkä kuin torni, kaatui kuoliaana kahden hiekka-aallon väliseen notkoon.

Etymologia

yksikön essiivi sanasta *kuolias ← kuolla + johdin -ias

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

"Ei se voi olla hän!" mörisi hevospaimen viiksiensä alta, juuri kuin itsekseen puhuen, "hän kaatui; olihan siinä miehiä kuinka monta tahansa, jotka näkivät hänen kuoliaana, rikki hakattuna".
— Mór Jókai, Pakolaisen päiväkirja
Pian näkyi kuitenkin, että jälkimäinen oli uupuneempi, sillä se kaatui kuoliaana maahan.
— J. O. Åberg, Rajalahden torppa