kuo­mi­na

Jaa
Viittaa artikkeliin

7 kirjainta

Johdettu sanasta: kuoma

Merkitys

  1. riihen yhteydessä oleva puintihuone tai huone, jossa viljaa (etenkin herneitä) seinään lyömällä puitiin, ruumensuoja; maahan tehty tasapohjainen syvennys, jossa pellavansiemeniä ruohkittiin ja viljaa puitiin

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (muinaisvenäjä: gumĭno)
Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén (eli 1818–1872)
Levinneisyys
ei nykymurt.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja

Lähtökohta: ← muinaisvenäjä gumĭno, venäjä gumnó ’puimatanner, luuva’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkōmina ’riihen kuomina, jossa vilja tapetaan’
karjalakuomino, guomino, guobino ’luuva; riihen kylkiäinen, olki- ja ruumensuoja’
lyydiguomin, ‑o (mon. ‑od, ‑ad) ’riihen puintihuone, luuva’
vepsägomin, gommin ’sama merkitys’
vatjakōmina ’sama merkitys’
–vertaa myös viro murt. kominas, koomin ’loukko, johon kelpaamattomat esineet viskataan’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuomina. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuomina