- Vanhin tieto
- Henrik Florinus, 1702
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- viro
Onomat. sana.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| viro | koovitaja, (murt.) koov, koovitas, koovit, koovis, koovisk, koovik, koove ’sama merkitys’ |
|---|
kuo-vi (2 tavua) · 5 kirjainta
Jos vielä korvaa kallistat, Niin kuulet kuherrukset Ja pääskyn kotirakkahat, Suloiset supatukset, Ja kylmän suonkin poskessa Kun kuovi laulaa koittaa, Ja kuinka joutsen kaukana Runoa suurta soittaa.Pitkällä niemekkeellä, joka pisti aavan suon sisään, kuului kuovien ja viklojen varoitusääniä ja räkättirastaiden melua.Suomessa runsaat sinisorsa, tukka - ja punasotka, telkkä, kapustarinta, kuovi, nokikana, töyhtöhyyppä ja harmaalokki.Onomat. sana.
| viro | koovitaja, (murt.) koov, koovitas, koovit, koovis, koovisk, koovik, koove ’sama merkitys’ |
|---|
513 esiintymää · 0.2 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti)
Yleisimmät: kuovi 60 % · kuovit 17 % · kuovin 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-uoʋi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Kuovi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuovi