kur­ko­tus

substantiivi/ˈkurkotus/
Jaa

Johdettu sanasta: kurkottaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kurottautuminen tai ojentautuminen

Esimerkkilauseet

Sinun kurkotuksiasi korkealle puun kylkeen ei Rai näe, vaikka juuri silloin ikkunaan katselet.
— Joel Lehtonen, Rai Jakkerintytär
Ville käänsi päänsä takapuolen tuleen päin ja aikoi kiireellä kurkotuksella ylettää pataan, mutta nukkuissa pörröttynyt tukka hipaisi uunin lieskaa ja tuprahti tuleen.
— Kauppis-Heikki, Savolainen soittaja

Esiintymistiheys

12 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikurkotus
Genetiivikurkotuksen
Partitiivikurkotusta
Essiivikurkotuksena
Translatiivikurkotukseksi
Inessiivikurkotuksessa
Elatiivikurkotuksesta
Illatiivikurkotukseen
Adessiivikurkotuksella
Ablatiivikurkotukselta
Allatiivikurkotukselle
Abessiivikurkotuksetta

Riimit

-urkotus

Kaikki riimit

Lähteet