kurottaminensubstantiivi
Johdettu sanasta: kurottaa
Merkitys
- 1.teonnimi verbistä kurottaa
Etymologia
kurottaa + johdin -minen
Esimerkkilauseet
Tervehtäminen ja käden paiskaaminen veljesten välillä oli sentään jo tapahtunut varhemmin ja kohta paattiin tullessa, koska oli sattunut niin sopivasti, että oli tungoksessakin ja väen ahtaudessakin sentään jouduttu istumaan peräkkäisille piitoille, joilta kämmenen kurottaminen toiselle tapahtui luonnollisesti.
Kerran luulimme me varmaan, että se oli hän; sillä eräs ihminen oli hukuttanut itsensä Brunsvik'iin; ja tuollaiset kuikat eivät koskaan ajattele Jumalaansa eikä Luojaansa, vaan seuraavat pahoja himojansa, johon kuuluu, silloin kuin saatana viettelee ihmistä, käden kurottaminen omaa henkeänsä kohtaan.
Yksilöt kommunikoivat keskenään erilaisin monimutkaisin esityksin, joista yksi oli kaulan kurottaminen ja pään taivuttaminen taakse, siten että se koski linnun selkään.