ku­sen­polt­ta­maadjektiivi

1. 1.(arkikieltä)(alatyyliä)huonokuntoinen; huono, surkeaKusenpolttamia tönöjä, kusenpolttama opastetaulu, kusenpolttama laituri ja maalle vedetty vene. Kusenpolttama sekin. Kusenpolttamia ihmisiä. (Lauri Kemppainen, Jumalan kämmenellä)

Etymologia

siitä kun samaan paikkaan puskiin, nurmikoille, ojanpieliin ym. virtsaaminen aiheuttaa kasvillisuuden kellastumisen