- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan coutume ’käyttäytyminen, käytäntö, tapa’ ← latinan consuetudo ’seurustelu; tapa’, johdos verbistä consuescere ’tottua’, jossa con- (com-) ’yhdessä, kanssa’ + suescere ’tottua’.
Latinan consuescere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon consuet-.