Asiasanasto.fi

kuu­le­vaadjektiivi, verbi

Johdettu sanasta: kuulla

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.kykenevä havaitsemaan ääntä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Nytkin luuli hän kuulevansa hänen äänensä, kuin hän tuntisi sen etäältä kaikuvasta qvartetista; nytkin kuvaili hän häntä vieressään istuvaksi, kuinka hän ohjasi venhettä ja piti hellää huolta siitä, ettei hänen daminsa vilustuisi iltatuulesta.

Mór Jókai, Uusi tilanhaltia

— huudahti Mitja, joka kuunteli ahnaasti ja siirsi nopeasti kysyvän katseensa jokaiseen, joka alkoi puhua, aivan kuin hän olisi odottanut kuulevansa Jumala ties mitä jokaiselta.

F. M. Dostojevski, Karamazovin veljekset II

Viittomakielestä tuli yhteisön sisäinen kieli, ja koulussa opittua puhekieltä käytettiin, kun oltiin tekemisissä kuulevien kanssa.

Wikipedia: Suomalainen viittomakieli

Englanninkieliset vastineet

  • hearing