kuu­lo­luu

substantiivi/ˈkuːloˌluː/
Jaa

Yhdyssana: kuulo + luu

Merkitys

  1. (anatomia) yksi kolmesta ihmisen välikorvan ontelossa sijaitsevasta kuulemiseen liittyvästä luusta. Kuuloluut ovat saaneet nimensä ulkonäkönsä perusteella niitä muistuttavien esineiden mukaan.

Etymologia

kuulo + luu

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.ossicle, auditory ossicle

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Fossiileista voidaan myös seurata yksittäisten elinten, kuten kuuloluiden kehitystä maahan sopeutuneesta välivaiheen kautta mereen sopeutuneeseen.
Wikipedia: Valaiden evoluutio
Keskikorvassa on vain yksi kuuloluu, columella, joka johtaa tärykalvosta täryonteloon.
Wikipedia: Sammakkoeläimet

Englanninkieliset vastineet

  • auditory ossicle
  • ossicle

Esiintymistiheys

402 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 18

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikuuloluu
Genetiivikuuloluun
Partitiivikuuloluuta
Essiivikuuloluuna
Translatiivikuuloluuksi
Inessiivikuuloluussa
Elatiivikuuloluusta
Illatiivikuuloluuhun
Adessiivikuuloluulla
Ablatiivikuuloluulta
Allatiivikuuloluulle
Abessiivikuuloluutta

Riimit

-uː

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet