kuu­lo

substantiivi/ˈkuːlo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuu-lo (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 4 235. yleisin sana

Johdettu sanasta: kuulla

Merkitys

  1. kuuloelimen toimintaan perustuva aisti, kuuloaistiHänen kuulonsa on heikentynyt iän myötä.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hänellä olikin tarkka kuulo, sillä minä en kuullut sieltä mitään, vaikka seisoin lähempänä, eikä minullakaan huono kuulo ollut.
— Matilda Roslin-Kalliola, Viestini menneiltä sukupolvilta
Varhaisimmasta lapsuudesta asti hänen oli täytynyt herkistää näköään, kuuloaan, hajuaan, makuaan ja tuntoaan, ja nämä olivat olleet hänelle paljon tärkeämmät kuin aivot, jotka olivat kehittyneet hitaammin.
— Edgar Rice Burroughs, Tarzan apinain kuningas
Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi maksimaalisen hapenottokyvyn, sydämen ja verenkierron toiminnan, lihasmassan ja lihasvoiman, muistin, reaktioajan, ihon ja keuhkojen elastisuuden sekä näön ja kuulon aleneminen.
— Wikipedia: Vanheneminen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kuulo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sillä on hyvin kolkko olento ja ulkonäkö, mutta tarkka kuulo, näkö ja hajuaistin.
— K. Raitio, Toinen lukukirja kansakoulujen tarpeiksi
Hän jännitti kuuloaan, koko ajan ajatellen Jegorista: "Hän on kuolemaisillaan."
— Maksim Gorki, Äiti
Hänen tarkka kuulonsa tajusi jokaisen sanan ja hänestä tuntuivat äänet tutuilta.
— J. O. Åberg, Hädän hetkellä
Näillä eläimillä on niin tarkka haisti ja kuulo ja ne ovat niin valppaita.
— Rafael Hertzberg, Läpi neekerien maan-osan

Etymologia

1kuulo1 – kyky aistia ääntä, kuuloaisti; kuuleminen

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kuulla yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkūlla ’kuulla; tuntea; totella’, kūlua ’kuulua; tuntua’, kūluisa, kūlustā ’kuulustaa, tutkia; kuulostella’
karjalakuulla ’kuulla; tuntea; totella’, kuulo, kuuluisa ’(hyvin) kuuluva; kuuluisa, tunnettu, hyvämaineinen; jhk tai jklle kuuluva’, kuuluo ’kuulua, tuntua’
lyydikūlda ’kuulla, tuntea, totella’, kūlo ’kuulo’, kūlui, kūluž ’kuuluisa’, kūluda ’kuulua’
vepsäkulda, kūlda, kūda ’kuulla’, kūlus ’tarkasti kuuleva’, kuluda ’kuulua’
vatjakūlla, kūlua
virokuulda ’kuulla’, kuulata ’kuunnella, kuulostaa, tiedustella; kuulla’, kuuluda ’kuulua, lukeutua’, kuulus ’kuuluisa, maineikas’, kuulutada ’julistaa, kuuluttaa, ilmoittaa, tiedottaa’
liivikūlə ’kuulla; totella’, kūldzi ’tottelevainen, kuuliainen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegullât ’kuulla, tuntea, ymmärtää; kuulua jklle’, gullo ’kuulo; tunto’, gulˈlut ’kuulua; koskea jkta; tuntua’
ersämordvaersämordva kuĺems, mokšamordva kuĺəms ’kuulla’, ? ersämordva kuĺa, mokšamordva kuĺä ’maine, huhu; viesti’
marikolam ’kuulla’
udmurttiki̮li̮ni̮
komiki̮lni̮, ki̮vni̮
etelämansietelämansi kāl-, itämansi länsimansi kōl-, pohjoismansi χūl- ’sama merkitys’
itähantiitähanti kɔl-, koᴧ-, etelähanti χut-, pohjoishanti χǫᴧ-, χol-, χut- ’kuulla; tuntea; tajuta’
–? unkari hall ’kuulla’

. Myös epätodennäk. rinnastuksia samojedi taholle. Katso myös kuullella ja kuunnella.

2kuulo2 – kupla, vesirakko, rakkula, kalan ilmarakko; kuhmu

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kupla yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, viro, eteläsaame, länsimari, etelämansi
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkupla ’harja (vakassa)’
karjalakupla ’veden varassa pysyvä esine, roska; pehmeä, upottava maa, hete’, kuplo ’hete’, kuplu ’koho, kuvas, pola; hyllyvä kohta suossa; hete, rimpi’, kuplus ’sama merkitys’, kuploa ’pysyä pinnalla, kellua, uida’, kuplahtoa ’pulahtaa (veden) pinnalle; nousta rakoille’
lyydikubl (mon. ‑ad) ’kalan ilmarakko’, kublu ’nuotan, ongen koho’, kublada ’kellua veden pinnalla’
virokubel (g. kubla), kubl (g. ‑u, ‑i, ‑a) ’paukama, kupla’, kupelda, kupleda ’tulla rakoille; kiehua; kovasti väristä’, kublitada ’tulla täyteen rakkoja, kuhmuja’

Kaukaisemmissa sukukielissä

eteläsaameeteläsaame gåbluo, gablaa ’keuhko’, inarinsaame koble ’ahvenen mäti, mätipussi’, koltansaame kobla̮d (kildininsaame turjansaame) ’kellua, lipua (matalassa vedessä)’
länsimarilänsimari kə̑wə̑l, itämari kuwə̑l ’vesikupla’
etelämansietelämansi kɛ̮wl- ’uida’, länsimansi ki̮wləp ’virtaa vasten laskettu rysä’, pohjoismansi χiwl- ’liukua myötävirtaa’
–? itähanti komḷəŋ, etelähanti χŏməl, χŏməl-sŏχ, χŏmḷa-sŏχ ’kalan ilmarakko, rakkula’
–? unkari hólyag (hupolag, hulyag jne.) ’rakko, virtsarakko, kalan ilmarakko, paise’.

3kuulo3 – kuula

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: kula)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kuula yhteydessä

Lähtökohta: ← nykyruotsi kula ’luoti; kuhmu; pallo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • hearing
  • ear
  • auditory sense

Esiintymistiheys

47 393 esiintymää · 18.1 / milj.

Suomi24
18.4
Sanomalehdet
7.4
Aikakauslehdet
23.1
Wikipedia
6.2
Reddit
5.4
Tekstitykset
22.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kuulo 29 % · kuulolla 27 % · kuulosta 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːlo

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuulo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuulo