kyyditseminen
substantiivi/ˈkyːditseminen/kyy-dit-se-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta
Johdettu sanasta: kyyditä
Merkitys
- teonnimi verbistä kyyditä
Esimerkkilauseet
Tullessani keskellä yötä johonkin kylään ei kukaan tiennyt kenen tehtäväksi kyyditseminen viimeksi oli jäänyt.Tunturi-Lappalaisten velvollisuuksiin kuuluu myös kyyditseminen porolla, ja toisinaan voi sattua niin omituisesti, että heidän kyyditäkseen muutamia penikuormia, ensin täytyy kulkea puolta pitemmän matkan.Paikallinen suomalaisväestö ei joutunut juurikaan osallistumaan itse rakennustöihin, mutta suuren sotajoukon majoitus, huolto ja kyyditseminen jäi paikallisväestön huoleksi.Etymologia
kyyditä + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-eminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kyyditseminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kyyditseminen