Asiasanasto.fi

kyy­nä­räsubstantiivi

/ˈkyːnæræ/

Merkitykset

  1. 1.vanha pituusyksikkö, ihmisen kyynärvarren ja oikaistujen sormien pituus. Suomessa käytetty alkujaan ruotsalainen Tukholman kyynärä oli n. 0,594 m.
  2. 2.yhdyssanan alkuosana (kyynär-) ilmaisee kyynärpäähän liittyvää

Etymologia

uralilaisesta tai suomalais-ugrilaisesta kantakielestä

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.ell, cubit
  • ruotsialn
  • saksaElle (f)
  • ranskacoudée (f)
  • venäjäаршин (m)
  • viroküünar
  • norjaalen (m)

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Hän oli iso mies, yli kolmen kyynärän, hartiat jykevästi kyömyssä, kasvot punakat, parta äsken ajeltu, tukka harmaa.

Santeri Alkio, Juoppohullu

Vain muutamia kuoppia oli näkyvissä, merkkinä, että niiden pohjalla, vähintään kyynärää syvällä, nukkuu joitakin Lapin miehiä ikuista untaan.

Kaarlo Hänninen, Kolme partiopoikaa Lapin erämaissa

Räckhalsin rajapyykkiä hän ei mitannut, mutta merkitsi muistiin, että pienelle mäelle erään männyn ja kyynärän kokoisen vanhan männynkannon väliin oli kerätty joukko kiviä, joista kaksi ylitti miehen kantokyvyn muiden kivien ollessa niiden alla.

Wikipedia: Rekolan historia

Englanninkieliset vastineet

  • cubit
  • ell

Esiintymistiheys

3 722 esiintymää, 1.4 / milj.

Suomi24
1.5
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
4.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikyynärä
Genetiivikyynärän
Partitiivikyynärää
Essiivikyynäränä
Translatiivikyynäräksi
Inessiivikyynärässä
Elatiivikyynärästä
Illatiivikyynärään
Adessiivikyynärällä
Ablatiivikyynärältä
Allatiivikyynärälle
Abessiivikyynärättä

Riimit

-yːnæræ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat: