Asiasanasto.fi

kyökkisuomi

substantiivi

/ˈkyø̯kːiˌsuo̯mi/

Yhdyssana: kyökki + suomi

Merkitys

  1. 1.suomen kieli, johon sekoitetaan mukaan suomalaisittain lausuttuja ruotsin sanoja varsinkin kaupunkielämään kuuluvista asioista

Etymologia

kyökki + suomi, kuvaa lähinnä palvelusväen kesken käytettyä suomen kieltä

Esimerkkilauseet

Se on pahoin ontuvaa, venäjäksi murtavaa kyökkisuomea, jota hän käyttää.

Kyösti Wilkuna, Kahdeksan kuukautta Shpalernajassa

Mies aikoi pyrkiä opettajaksi suomalaiseen lyseoon ja hänellä oli siis niinkuin monella pedagogilla kova kiire oppia suomea teoreettisesti, osattuaan vain jotakin murteellista "kyökkisuomea".

Arvid Järnefelt, Vanhempieni romaani

Ruotsalaisvaikutteista suomea kutsutaan myös kyökkisuomeksi, jolle on tyypillistä ruotsista lainatut lauserakenteet, kielen rakenteiden epämääräinen hallinta ja lainasanojen taaja käyttö.

Wikipedia: Selman juonet

Taivutustiedot

Taivutusluokka 7

Nominatiivikyökkisuomi
Genetiivikyökkisuomen
Partitiivikyökkisuomea
Essiivikyökkisuomena
Translatiivikyökkisuomeksi
Inessiivikyökkisuomessa
Elatiivikyökkisuomesta
Illatiivikyökkisuomeen
Adessiivikyökkisuomella
Ablatiivikyökkisuomelta
Allatiivikyökkisuomelle
Abessiivikyökkisuometta

Riimit

-uomi

Kaikki riimit