kä­dys

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. vantus, kinnas

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
Varsinais-Suomi Satakunta
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala, vepsä, viro, liivi, ersämordva

Johd. sanasta käsi (: käte-), samoin kuin suomi kädyin (mon. kätyimet; Etelä-Pohjanmaa, paikoin Satakunta ja Etelä-Häme) ’käsine, kinnas; (Renv 1823) hiha’, kädykkeet (paikoin Satakunta sekä Lounais-Häme) ’käsineet’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala kävykset ’neulotut rannikkeet’
vepsäkäduz ’hihan käänne’
virokäis, murt. käius, käüs, käikse, kädis, kätis ’hiha; (paikoin) kudottu peukaloton vantus, kudottu ranneke’
liivikädūks ’hiha’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva ket́ks, mokšamordva kät́ks ’rannerengas’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kädys. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kädys