kä­häh­tää

verbi/ˈkæhæhtæːˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: kähistä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sanoa jotakin lyhyesti matalalla ja käheällä äänellä

Esimerkkilauseet

Katkera kirous kähähtää. Mutta sekin jää kurkkuun.
— Lauri Haarla, Portinsärkijä
Neittykäisen lähellä koira kohta löysi oravan ja alkoi haukkua, ja Tehvaani antoi paukun. Orava vain kähähti. Tehvaani ampui toisen kerran — orava kähähti.
— Samuli Paulaharju, Sompio

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivikähähtää
Ind. prees. yks. 1.kähähdän
Ind. imperf. yks. 3.kähähti
Kond. prees. yks. 3.kähähtäisi
Pot. prees. yks. 3.kähähtänee
Imperat. prees. yks. 3.kähähtäköön
Akt. 2. partisiippikähähtänyt
Pass. imperf.kähähdettiin

Riimit

-æhæhtæː

Kaikki riimit

Lähteet