kä­mä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. jäykistynyt tila, jäykkä taipumaton tila; kova pintakuori, kova sitkeä nahka, kovettuma, känsä; kuiva kova maa
  2. matala (äänestä)
  3. (slangi)huono

Etymologia

1kämä1 – jäykistynyt tila, jäykkä taipumaton tila; kova pintakuori, kova sitkeä nahka, kovettuma, känsä; kuiva kova maa

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
Laatokan Karjala Savo Häme Satakunta Etelä-Pohjanmaa

Ekspressiivisanoja, joihin ilmeisesti liittyvät s.v. kämärä main. sanat. Samaa merkitseviä äänteellisesti läheisiä deskr. sanoja, vaikkeivät suomi sanan etym. vastineita, ovat ersämordva keme, mokšamordva kemä ’kova, luja’, unkari kemény ’kova, luja; ankara’ ja eräät samojedi sanat.

Samaa juurta olevia sanoja

2kämä2 – matala (äänestä)

Levinneisyys
Merikarvia
Vastineita
karjala

Onomat. sanoja, kuten äänen eri tasoja osoittavat kamea, kimakka, kimeä, kumea yms.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakämätä ’kaatua jysähtää; elää kituuttaa’, kämähteä ’jysähtää, komahtaa’, kämähytteä ’(kaataa, pudottaa) mäjäyttää’
–? vatja (Tsv) kämär ’kiireinen, pikainen, vilkas’ (alkuaan ?»melua, kohua aiheuttava»).

Samaa juurta olevia sanoja

3kämä3 – huono

Slangissa
1990 lähtien

Helsingin slangissa

kämmiä ’tunaroida, munata, möhliä’; myös gämmiä, kämmää

? ← ruotsi skämma ’pilata, turmella’ (alkuaan ’saattaa häpeään’ sanasta skam ’häpeä’); toisaalta tähän voi liittyä kämähtää ’epäonnistua, jäädä kiinni; kuolla; väsähtää’, kämä, kämänen ’huono’, joita vastaavat murresanat kämä ’jk jäykkä, jäykistynyt, kovettunut, vanha, huono’, kämiintyä ’kovettua (huonoksi)’.

Johdoksia: kämmi ’epäonnistuminen, möhläys’, kämmäri ’tunari’

Esiintymistiheys

115 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kämä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kämä