kär­nä

erisnimi/ˈkærnæ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kär-nä (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitykset

  1. äreä, härkäpäinen, riitaisa; kiero; ruma
  2. rosopintainen, kova puunkuori; kaarna; rupi, ihottuma, syyhy; kuivunut lika, karsta; pistävä käry, savu, palaneen maku

Etymologia

1kärnä1 – äreä, härkäpäinen, riitaisa; kiero; ruma

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
paikoin Kaakkois-Suomi Savo
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä

Deskr.-onomat. sanoja. itämerensuomi, luultavasti liivi → latvia k̦ērnāt ’töhriä (itsensä), tuhria, tuhertaa’ → liettua ker̃noti ’liata, moittia, soimata’.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkärnitellä ’kiusoitella’
karjalakärnätteä ’moitiskella’
vepsäkärnak, ‑näk ’ärtyisä, vihainen’
–? liivi kärnə ’töhriä; vaania, väijyä’.

Samaa juurta olevia sanoja

2kärnä2 – rosopintainen, kova puunkuori; kaarna; rupi, ihottuma, syyhy; kuivunut lika, karsta; pistävä käry, savu, palaneen maku

Vanhin tieto
Gustaf Renvall, 1823
Levinneisyys
Etelä-Häme Etelä-Savo Tytärsaari
Vastineita
inkeroinen, vepsä, vatja, viro, pohjoissaame, ersämordva, pohjoishanti
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkärnäkäs ’rupinen, rahkainen’
vepsäkärnuda ’kuivua karheaksi, rosoiseksi’
vatjatšärnä, (vatjan Kukkosin murre) kärnä ’rupi, rohtuma’
virokärn (g. ‑a) ’sama merkitys’
–? liivi kärnə ’liata, tahria’ (vertaa kuitenkin kärnä1)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame gærˈdne ’ohut lumenkuori; rupinen sairaus poron utareissa’, luulajansaame kier´nē, kärnē (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’ohut lumenkuori’
ersämordvaersämordva kšńat, kšnit, kšńət́ (← *kᴈrn-) ’tuhkarokko, syyhy’
pohjoishantipohjoishanti kä̆rńi ’jääriite’, etelähanti kä̆rńətaj- ’riittyä’.

saame → suomi kerni (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset., Gan 1786; Peräpohja Kainuu Etelä-Pohjanmaa) ’ohut lumenkuori; ihottuma’; ehkä omapohjainen kärnä sanan muunnos on (paikoin Keski-Suomi) kerne: olla kerneessä ’ahavoitunut, ryvettynyt; sierettynyt’ ja kernettyä ’sierettyä, ahavoitua; pinttyä (lika)’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

4 970 esiintymää · 1.9 / milj.

Suomi24
1.8
Sanomalehdet
3.3
Aikakauslehdet
5.1
Wikipedia
2.5
Reddit
5.5
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ærnæ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kärnä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kärnä