- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kärnä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, vepsä, vatja, viro, pohjoissaame, ersämordva, pohjoishanti
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kärnäkäs ’rupinen, rahkainen’ |
|---|---|
| vepsä | kärnuda ’kuivua karheaksi, rosoiseksi’ |
| vatja | tšärnä, (vatjan Kukkosin murre) kärnä ’rupi, rohtuma’ |
| viro | kärn (g. ‑a) ’sama merkitys’ |
| – | ? liivi kärnə ’liata, tahria’ (vertaa kuitenkin kärnä1) |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame gærˈdne ’ohut lumenkuori; rupinen sairaus poron utareissa’, luulajansaame kier´nē, kärnē (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’ohut lumenkuori’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva kšńat, kšnit, kšńət́ (← *kᴈrn-) ’tuhkarokko, syyhy’ |
| pohjoishanti | pohjoishanti kä̆rńi ’jääriite’, etelähanti kä̆rńətaj- ’riittyä’. |
saame → suomi kerni (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset., Gan 1786; Peräpohja Kainuu Etelä-Pohjanmaa) ’ohut lumenkuori; ihottuma’; ehkä omapohjainen kärnä sanan muunnos on (paikoin Keski-Suomi) kerne: olla kerneessä ’ahavoitunut, ryvettynyt; sierettynyt’ ja kernettyä ’sierettyä, ahavoitua; pinttyä (lika)’.