kääp­pä

substantiivi/ˈkæːpːæ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (murteellinen)kivikasa, erityisesti hautamuistomerkiksi pystytetty

Esimerkkilauseet

Pauvanne kun pauhoaa, voiman, voiton Kääppä saa.
— J. Wäänänen, Pieni helmivyö
»Kun panee vain vähän mureketta leivän päälle, niin se särvittää hyvin», kertaili hän Jukolan Simeonin sanoja, samannäköinen kääppä mahtoi olla ulkonäköisestikin.
— Urho Karhumäki, Kello soi
Suomen kielen sanan kääpiö mahdollinen etymologinen kantasana voi olla kääppä eli röykkiöhauta.
— Wikipedia: Kääpiö

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikääppä
Genetiivikääpän
Partitiivikääppää
Essiivikääppänä
Translatiivikääpäksi
Inessiivikääpässä
Elatiivikääpästä
Illatiivikääppään
Adessiivikääpällä
Ablatiivikääpältä
Allatiivikääpälle
Abessiivikääpättä

Riimit

-æːpːæ

Kaikki riimit

Lähteet