käätysubstantiivi
/ˈkæːty/
Merkitys
- 1.(vanhentunut)kaulaketju
Etymologia
Sana on laina ruotsista, ehkä muinaisruotsin sanasta kädhia, johon pohjautuu myös nykyruotsin kedja, ketju. Ruotsiin sana on tullut alasaksan välityksellä latinan sanasta catena, kahle, side. Ensimmäisen kerran kääty esiintyy suomen kirjakielessä 1621 valmistuneessa Ericus Erici (= Eerik) Sorolaisen Postillassa.
Esimerkkilauseet
Hänen rinnallaanhan lepäsi, kultaisesta käädystä riippuen, auringonkarvainen koru kauniine kaiverruksineen, ja siinähän oli kirjekin, vielä lukematta!
Kultainen kääty peittyi ja Janne Kemppaisen silmissä ikäänkuin pimeni.
Symboloikoon ylioppilaskunnan tunnus, joka näissä rehtorin käädyissä riippuu rehtorin selän takana vastapainona sitä, että Oulun yliopistossa ylioppilaskunta aina on rehtorinsa takana häntä tukemassa, mutta samalla sinä nuorekkaana vastapainona, joka estää rehtoria ja yliopistoa uppoamasta byrokratiaan ja jäykistyneiden asenteiden suohon, julisti väistyvä rehtori Erkki Koiso -Kanttila, kun käädyt siirtyivät Suomen yliopistolaitoksen historian nuorimman rehtorin, Markku Mannerkosken harteille syksyllä 1968.
Esiintymistiheys
83 esiintymää, 0.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi F
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | kääty |
| Genetiivi | käädyn |
| Partitiivi | käätyä |
| Essiivi | käätynä |
| Translatiivi | käädyksi |
| Inessiivi | käädyssä |
| Elatiivi | käädystä |
| Illatiivi | käätyyn |
| Adessiivi | käädyllä |
| Ablatiivi | käädyltä |
| Allatiivi | käädylle |
| Abessiivi | käädyttä |
Riimit
-æːty
Kaikki riimit