käävät

substantiivi

Johdettu sanasta: kääpä

Merkitys

1.(Sienitiede)kantasienten muotoryhmä, jossa itiöemät ovat ulkonevia tai kasvualustan myötäisiä ja niiden alapinnalla on yleensä pillejä

Parhaat lääkkeet rintatautiselle ovat siankärsäheinät, raidankeuhkot ja vanhoista aidaksista otetut naavat ja käävät."

Emme koskaan olleet nähneet siinä vähintäkään vihreyttä, käävät olivat ainoat elonmerkit, joita se antoi itsestään.

Värjäykseen sopivia sieniä on ainakin seuraavissa sieniryhmissä: veriseitikit, orakkaat, tatit ja käävät.