kön­ni­läi­nen

substantiivi, adjektiivi/ˈkønːilæi̯nen/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kello, erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla Ilmajoella Könnin kelloseppien valmistama perinteinen kaappikello

Esimerkkilauseet

Vanha könniläinen salin nurkassa käydä raksutteli tasaisesti.
— Arvi Järventaus, Taivaallinen puuseppä
Könniläinen kello seinällä naksahtelee juhlallisesti helähdellen ja maantieltä kuuluu silloin tällöin ohiajavain kulkusten helinöitä.
— Santeri Alkio, Muistojen komeroista

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikönniläinen
Genetiivikönniläisen
Partitiivikönniläistä
Essiivikönniläisenä
Translatiivikönniläiseksi
Inessiivikönniläisessä
Elatiivikönniläisestä
Illatiivikönniläiseen
Adessiivikönniläisellä
Ablatiivikönniläiseltä
Allatiivikönniläiselle
Abessiivikönniläisettä

Riimit

-æinen

Kaikki riimit

Lähteet