köy­ryi­nen

adjektiivi/ˈkøy̯ryi̯nen/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. asennoltaan kumara tai selästään kaareva

Esimerkkilauseet

Köyryinen akka, reppu selässä, ja mustapukuinen, pitkähiuksinen lyhyt mies, huomattuaan pihaan ajavat vaunut, viilettivät juoksemaan takaisin portille.
— Leo Tolstoi, Sota ja rauha II
Katselin kauvan hänen jälkeensä; väärät sääret notkuivat vanhojen merimiesten tapaan, köyryinen selkä vavahteli ja katse tähtäili tarkoin ratapölkkyjen syrjiä, jottei niihin kengänkärjet kolahtaisi...
— Väinö Hämeen-Anttila, Tyynen meren rannikolta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviköyryinen
Genetiiviköyryisen
Partitiiviköyryistä
Essiiviköyryisenä
Translatiiviköyryiseksi
Inessiiviköyryisessä
Elatiiviköyryisestä
Illatiiviköyryiseen
Adessiiviköyryisellä
Ablatiiviköyryiseltä
Allatiiviköyryiselle
Abessiiviköyryisettä

Riimit

-øyryinen

Kaikki riimit

Lähteet