la­bi­aa­li­nen

adjektiivi/ˈlɑbiɑːlinen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

la-bi-aa-li-nen (4 tavua) · 11 kirjainta

Merkitys

  1. (fonetiikka)sellainen, jossa ylähuuli toimii ääntymävyöhykkeenä muodostaen kapeikon sitä vasten asetettavan kielen kärjen tai alahuulen kanssa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kaksoisartikuloidun äänteen aktiivisten artikulaattoreiden tulee olla riippumattomia toisistaan, joten siihen voi osallistua enimillään yksi kustakin artikulaattoriluokasta labiaalinen, koronaalinen, dorsaalinen ja radikaalinen.
— Wikipedia: Ääntöpaikka
labium), puhutaan labiaalisista konsonanteista, jos esto tapahtuu hampaiden (dentes) tienoilla puhutaan dentaalisista konsonanteista.
— Wikipedia: Fortis ja lenis
Afrikkalainen ewen kieli on kuulu siitä, että siinä esiintyvät kaikki neljä labiaalista frikatiivia.
— Wikipedia: Bilabiaali

Etymologia

<< latinan labialis ’huuleen liittyvä, huuli-’

Englanninkieliset vastineet

  • labial

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: labiaalinen – labiaalisempi – labiaalisin

Riimit

-ɑːlinen

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Labiaalinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/labiaalinen