huu­li

substantiivi/ˈhuːli/
Jaa
Viittaa artikkeliin

huu-li (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 2 645. yleisin sana

Merkitykset

  1. ihmisen ja monien muiden nisäkkäiden pehmeä suun ympäristö; yleensä monikossa, jolloin tarkoitetaan ylähuulta ja alahuulta
  2. (kasvitiede)yksi kämmekkäkasvien kehälehdistä
  3. (arkikieltä)vitsi; verbaalinen pila
  4. (arkikieltä)(erityisesti vitsikäs tai leppoisa) juttu tai tarina

Esimerkkilauseet

Ei nyt auta hallitusta piina, kidutus, ei tuska; joukot kaatuu vapauden laulu huulillaan.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Loitsija ei käytä edes omaa suutaan, kieltään, huuliaan, henkeään, vaan Jumalan, Jeesuksen tai Maarian.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Nikotiinia myydään vieroitushoitoon myös inhalaattoreina, laastareina, nikotiinipurukumina, kielenalus - ja imeskelytabletteina sekä huulen alle laitettavana tyynynä.
— Wikipedia: Nikotiini

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan huuli lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kevein askelin ja ylpeä hymy huulilla Hilma läksi Haukkavaaraan päin kävelemään.
— Väinö Kataja, Eri isää
Hän puri huuliaan ja koetti päästä ahdistuksestaan, mutta kaikki tuntui kovalta.
— Pekka Ervast, Haaveilija
Hän pisti sen sitten ohuitten huuliensa väliin ja unhotti selvästi sytyttää sen.
— Zane Grey, Metsien mies
Ja hän antoi Torkildille pienen, viileän ja lapsellisen suudelman, huulet supussa.
— Sigrid Undset, Kevät

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhūli
karjalahuuli
lyydihūĺi
vepsähūĺ, huĺ
vatjaūli ’huuli’
virohuul ’sama merkitys; (Wied) reuna’
liiviūĺ ’huuli’ (varhaiskantasuomi *šūle)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame sullâ (luulajansaame inarinsaame) ’suunta, jtak suunnilleen vastaava määrä, jtak muistuttava ulkonäkö tai muoto’, pohjoissaame sulˈdet (ruotsinsaame inarinsaame) ’mitata, verrata onko jk yhtä pitkä tai samankorkuinen kuin jk toinen’, koltansaame su´lded ’venyttää (esimerkiksi jääverkko suoraksi jäälle)’, turjansaame (refl.-johd.) suldaded ’kurkottaa’ (saame:ssa on voinut tapahtua kehitys ’huuli’ → ’reuna’ → ’vieri, vierus’ → ’ääri, kaukainen seutu’ → ’suunta’, vertaa viro huul ((Wied)) ja mokšamordva tə̑rva ’huuli; reuna’)
–? itähanti lul, jul, ᴧuᴧ, etelähanti tut ’suu’.

Englanninkieliset vastineet

  • lip
  • labellum
  • labium

Esiintymistiheys

90 113 esiintymää · 34.3 / milj.

Suomi24
37.2
Sanomalehdet
10.8
Aikakauslehdet
11.2
Wikipedia
9.9
Reddit
13.6
Tekstitykset
39.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 24 (uni)

Yleisimmät: huulet 27 % · huuli 11 % · huulilla 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːli

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huuli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huuli