lak­ka­päi­nen

adjektiivi/ˈlɑkːɑˌpæi̯nen/
Jaa

Yhdyssana: lakka + -päinen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, jolla on tiheä mutta tasainen latva

Esimerkkilauseet

Oksattomat, lakkapäiset hongat pilvenkorkuiset — vuoret harmaat, jäkäläiset, valjut vaarain rintehet — syvät nielut vuoren alla, eessä aavat ulapat, synkät pilvet taivahalla, joista säihkyy salamat, yllä korkeudessa tuolla räsähdellen ajaa jyryllänsä ukkonen, pauhaa täällä, pauhaa tuolla, väsähdellen painuu sentään vihdoin läntehen.
— Kasimir Leino, 25 vuotta
Vähäsen puron lirinä hiveli hyväillen korvaa, ja korkea, lakkapäinen pyökki loi varjonsa uhkeaan purjekankaaseen.
— Edward Bulwer-Lytton, Rienzi
Nuoren puun latvus on kartiomainen, vanhalla lakkapäinen ja hyvin vanhalla vino.
— Wikipedia: Dahurianlehtikuusi

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilakkapäinen
Genetiivilakkapäisen
Partitiivilakkapäistä
Essiivilakkapäisenä
Translatiivilakkapäiseksi
Inessiivilakkapäisessä
Elatiivilakkapäisestä
Illatiivilakkapäiseen
Adessiivilakkapäisellä
Ablatiivilakkapäiseltä
Allatiivilakkapäiselle
Abessiivilakkapäisettä

Riimit

-æinen

Kaikki riimit

Lähteet