- Vanhin tieto
- Jacobus Petri Finno, 1580
- Levinneisyys
- eri tahoilla murt., et. Kaakkois-Suomi ja Keski-Suomi
- Vastineita
- karjala, viro, liivi, länsimari, udmurtti, komi
Lainalähde: suomi-udmurtti-komin sanaa on pidetty myös indoeurooppalaisena lainana (← indoeurooppalainen/esigermaani *londʰo- tai lomdʰo-, vertaa germaani *landa-, gootti, muinaisnorja, nykyruotsi jne. land ’maa’).
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | lantto ’notko; alava, matala, viettävä’ |
|---|---|
| viro | laas (g. laane) ’kosteapohjainen tiheä lehto; korpi’, eteläviro land (g. lanno) ’lammikko’ |
| liivi | lɔ̄ńtš ’metsäinen alanko, korpi’, land ’lammikko’ |
(suomi → pohjoissaame laddo (ruotsinsaame inarinsaame) ’lammikko’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| – | ? pohjoissaame luowˈdet (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’heittäytyä makuulle (poro ajon aikana)’ |
|---|---|
| – | ? mordva lańd́ams ’istuutua, kyyristyä’ |
| länsimari | länsimari landaka ’pieni alanko, notko, alava paikka (metsässä)’ |
| udmurtti | lud ’niitty, pelto, uhrilehto’ |
| komi | lud ’laidun, niitty’ |
| – | ? nenetsi lamdo ’alhainen, matala’ |
| – | ? enetsi loddu ’matala’ |
| – | ? selkuppi lamdĭ ’sama merkitys’ |
samojedilaiset sanat kuuluvat ainakin keskenään yhteen; saame ja mordva viittaavat siihen, että sanojen taustalla voi olla vanha verbinomini ’matala; notko; kaatua, lyyhistyä’.