- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan Lappi yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi, vatja
?? ← ruotsi, vertaa nykyruotsi lapp, muinaisruotsi lapper ’lappalainen’, joka voisi olla käännös lappalaisten muinaisesta heimonnimestä wuowjoš, johd. sanasta wuowˈje ’kiila, kaista, välitilkku, ‑puu’ (nykyruotsi lapp ’resu; (kiilamainen ?) paikkatilkku’); sanan wuowˈje kautta selittyisivät nimittäin sanan lappalainen muut merkitykset ’niskatyyny längissä (länsimurteet, ei Pohjois-Suomi); sahrojen aisojen välinen poikkipuu (Etelä-Karjala), kiilamainen kainalotilkku, vahvike kintaan peukalohangassa (paikoin savolaismurteet)’, vaikka tämä tuntuukin oudolta, kun merkityksiä ei ole nykyruotsi lapp sanalla. — Toisena selityksenä onkin otettava lukuun alkup. yhteys lappea sanaan (katso tätä), jolloin vanhin merk. olisi ’syrjäseutu’; tätä oletusta tukevat lukuisat Lappi-aineksiset paikannimet, joilla ei ole välttämättä yhteyttä saamelaisiin; tässä tapauksessa nykyruotsi lapp, Lappland ← suomi (eteläsaame laappe ’lappalainen’ ← nykyruotsi).
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | lappi, lappie, lappalaińe (katso myös lappielaine s.v. lappea) |
|---|---|
| lyydi | lap, lappalaine ’Vienan Karjala, oman asutuksen pohjoispuolinen alue ja sen asukkaat’ |
| vatja | lappolain(e̮) ’noita’ |
| – | ? viro lapuline ’kuokkavieras häissä’, lapurahvas ’tarunomainen maata muinoin hävittänyt kansa’ (viro Lapimaa, laplane ’Lappi, lappalainen’ ilmeisesti ← suomi, venäjä lop, lopáŕ ← suomi) |