lat­ja­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. latoa

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Vanhin tieto
Kalevala 1835, 1849, 1835
Levinneisyys
Laatokan Karjala ja Pohjois-Karjala Kainuu
Vastineita
karjala, lyydi

Lähtökohta: ← germaaninen (kantaskandinaavi) *hlađjan, vertaa muinaisnorja hleðja, muinaisruotsi læþja, nykynorja ledja ’latoa’, samaa kantaa kuin muinaisnorja hlaða ’sama merkitys’, josta suomi latoa, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalalatjata ’latoa, pinota, mättää; puhua pitkään tai kursailematta’
lyydilad́d́ata ’latoa’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Latjata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/latjata