lau­sut­ta­va

adjektiivi
Jaa

4 tavua · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: lausua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, joka on mahdollista ilmaista sanoin tai lausein

Esimerkkilauseet

— En paljon, mutta minä kyllä haluaisin tietää, sillä hän näyttää ystävälliseltä, vastasi Nat, jonka tiedot Jeesuksesta rajoittuivat siihen, että hän oli kuullut tuota nimeä lausuttavan turhaan.
— Louisa M. Alcott, Pikku miehiä
Alku oli kaikkea muuta kuin lupaava, ja nuori padwar toivoi, että hän olisi kuollut, ennen kuin hänen olisi ollut lausuttava ne sanat, jotka hänen nyt tuli lausua.
— Edgar Rice Burroughs, Marsin ritarit
Jos luen värsyn miten voimakkaan, Se turhaa on, on poissa loisto sen, Sill' ei oo mulle mitään ollenkaan Lausuttavaksi; ijankaikkisen Painaapi viha vaan kuin kahlehet, Kuin ruostunein' on syömeen syöpyneet.
— Esa Paavo-Kallio, Honkakannel I
Palattuaan kotiin perhe syö kotonaan päivällisen, jota ennen perheen mies lausuu kiddushin, viinimalja kädessä lausuttavan rukouksen, joka pyhittää sapatin.
— Wikipedia: Sapatti
Inbe liitti sanan kami toiseen, samoin lausuttavaan kirjoitusmerkkiin 上 (ue, kami), joka tarkoittaa "ylhäällä", ja piti kameja siten "ylempänä" elävinä olentoina.
— Wikipedia: Kami

Synonyymit

Englanninkieliset vastineet

  • utterable

Lähteet