leyhyä
verbi/ˈley̯hyæˣ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.(intransitiivinen)(harvinainen)liikkua tai leijua kevyesti ilmassa
Esimerkkilauseet
Andrée jätti ikkunansa vallan auki, että aamuilma saisi leyhyä huoneen viimeisiinkin sopukoihin saakka, meni sitten kamiinin luokse, vetäisi kellon nuorasta ja alkoi pukeutua tai paremminkin riisuutua pukeutuakseen puolihämärässä kamarissa.
Silloin hän kuuli nuorukaisen äänen, joka tuskin oli lehden leyhyä kuuluvampi, kuiskaavan:
Harvinainen ey esiintyy esimerkiksi sanoissa leyhyä, tai eheytyminen.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 52
| Infinitiivi | leyhyä |
| Ind. prees. yks. 1. | leyhyn |
| Ind. imperf. yks. 3. | leyhyi |
| Kond. prees. yks. 3. | leyhyisi |
| Pot. prees. yks. 3. | leyhynee |
| Imperat. prees. yks. 3. | leyhyköön |
| Akt. 2. partisiippi | leyhynyt |
| Pass. imperf. | leyhyttiin |
Riimit
-eyhyæ
Kaikki riimit