- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen: *lēǥō)
- Vanhin tieto
- Hemminki Maskulainen, 1616
- Levinneisyys
- länsimurteet Päijät-Häme Kainuu
- Vastineita
- karjala
Lainalähde: ← germaaninen *lēǥō (→ *lāǥō), vertaa muinaisnorja lág, nykynorja laag, nykyruotsi murt. låga ’kaatunut, metsässä makaava puunrunko’. Eri-ikäisiä lainoja samasta germaaninen originaalista ovat lieka sekä mahdollisesti laho, katso näitä.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | lieka ’tuulen kaatama puu; uittosalko’ |
|---|
(suomi → pohjoissaame liekko ’tuulen kaatama puu’)