ha­ko

substantiivi/ˈhɑko/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ha-ko (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitykset

  1. havupuun oksa, havuHakoja tuotiin porraspieleen jalkojen pyyhkimiksi.
  2. kuusen rankaJou­lu­kuu­sis­ta teh­dyis­sä tu­rois­sa on kaksi puolta: "Ka­las­ta­jat eivät mie­lel­lään näkisi hakoja ran­noil­la" (Kaleva.fi)
  3. liekoSuossa ja rantavedessä haot odottavat raivaamista.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

En minä sinua pannut, eikä toinen kumppalini, itse hairahit haolta, itse vierit vempeleltä, itse koivun konkelolta, lepän lengolta lipesit, puhki kultaisen kupusi, halki marjaisen mahasi.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Haon alta harvahammas, Viiasta vihainen kissa, Lehosta leveäkämmen, Karvahassu halmehesta, Hiekasta hevosen surma!
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä I Muinaiskansaa
Haon mukaan vain harvat viranomaiset ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi 6-10 -virastoon, joten valinnat tehtiin arpomalla.
— Wikipedia: 6-10-virasto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan hako lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Nouse, luontoni, lovesta, haon alta, haltijani!
— Uno Harva, Suomalaisten muinaisusko
Tie käydä, hako levätä, havun vierus viehkuroida.
— Elias Lönnrot, Suomalaisia sananlaskuja
Muija makaa kuin hako, kunnes nälkä päivemmällä ajaa hänetkin jalkeille.
— Kaapro Jääskeläinen, Iloisia juttuja IV

Etymologia

Vanhin tieto
1656
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
  1. suomihako
  2. ? balttilainenvertaa liettua šakà ’oksa, haara (puun, virran, hangon ym.)’, latvia saka ’(puun, virran) haarautuma’ tai latvia žagas (pl. tant.) ’irtonaiset lehdet, lehvät, vihdat’

suomi → pohjoissaame vuosˈtĕ-hakko (luulajansaame) ’vastustus’, pohjoissaame vuosˈtĕhāǥulâš ’vastahakoinen’.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahako ’maatunut tai vettynyt puunrunko; kuusen tai männyn oksa; uuniluuta; oven- tai ikkunanpieli; reen jalasten kiinnityspuu pajuja asetettaessa; (mon. havot) kangaspuiden sivupuut’; vastahakoni ’vastahakoinen’
lyydihago ’vettynyt, lahonnut puu (maassa tai vedessä), pellavalion painopuu; (mon.) kangaspuut’
vepsähago ’lahonnut, vettynyt puu; jyrä’
vatja(vatjan Kukkosin murre) hako ’hako’
virohagu ’risu’
liiviaʾg (mon. agūd) ’havu, neulanen’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

564 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.9
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: hako 40 % · hakoja 40 % · hakojen 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑko

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hako. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hako