lii­kah­te­lu

substantiivi/ˈliːkɑhtelu/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. toistuva ja vähäinen liikkuminen tai hienoinen liikehdintä

Esimerkkilauseet

Joku oli tulossa... ääni oli tahdikas, se ei voinut olla hänen omien porojensa liikahteluista.
— Olli Karila, Ylämaan kultaa
Tanssii aurinkotanssin, joka verkaisista ylpeistä liikahteluista alkaen kulkee lapsellisen uhman ja yhä painavamman väsähtämyksen vuorotellessa horjohtelevaan nääntymykseen saakka.
— Lauri Haarla, Hanuumanin tytär
Pikemminkin tuhon syynä ovat maan pintakerrosten liikahtelu, kasvillisuus, puiden juuret, eroosio ja kosteus, jotka ovat ajan myötä vahingoittaneet vesijohtoa peruuttamattomalla tavalla.
— Wikipedia: Pont du Gard

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviliikahtelu
Genetiiviliikahtelun
Partitiiviliikahtelua
Essiiviliikahteluna
Translatiiviliikahteluksi
Inessiiviliikahtelussa
Elatiiviliikahtelusta
Illatiiviliikahteluun
Adessiiviliikahtelulla
Ablatiiviliikahtelulta
Allatiiviliikahtelulle
Abessiiviliikahtelutta

Riimit

-elu

Kaikki riimit

Lähteet