lii­ra­ta

verbi/ˈliːrɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lii-ra-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (arkikieltä)liukua hallitsemattomasti

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: slira)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Slangissa
1910 lähtien
Levinneisyys
Lounais-Suomi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsipohja
  1. suomiliirata
  2. nykyruotsislira ’liukua, luisua’← slidra, germaaninen *slīđan ’liukua’

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

sliiraa ’liukua, luisua (poikittain)’; myös liiraa

← ruotsi slira ’liukua, luistaa, lipsahtaa, luiskahtaa’ (tanska slire, norja slira, slidra, alasaksa sliren ’sama merkitys’).

Johdoksia: sliiraus, sliiris ’liuku, luisu, liukuminen’

Esiintymistiheys

537 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: liiraa 100 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin liirata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäliiraanliirasinolen liirannutolin liirannut
sinäliiraatliirasitolet liirannutolit liirannut
hänliiraaliirasion liirannutoli liirannut
meliiraammeliirasimmeolemme liiranneetolimme liiranneet
teliiraatteliirasitteolette liiranneetolitte liiranneet
heliiraavatliirasivatovat liiranneetolivat liiranneet
passiiviliirataanliirattiinon liirattuoli liirattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäliiraisinolisin liirannut
sinäliiraisitolisit liirannut
hänliiraisiolisi liirannut
meliiraisimmeolisimme liiranneet
teliiraisitteolisitte liiranneet
heliiraisivatolisivat liiranneet
passiiviliirattaisiinolisi liirattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäliiraa—
hänliiratkoonolkoon liirannut
meliiratkaamme—
teliiratkaa—
heliiratkootolkoot liiranneet
passiiviliirattakoonolkoon liirattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäliirannenlienen liirannut
sinäliirannetlienet liirannut
hänliiranneelienee liirannut
meliirannemmelienemme liiranneet
teliirannettelienette liiranneet
heliirannevatlienevät liiranneet
passiiviliirattaneenlienee liirattu

Infinitiivit

1. infinitiiviliirata
1. inf. pitkä muotoliiratakseen
2. inf. inessiiviliiratessa
2. inf. inessiivi, passiiviliirattaessa
2. inf. instruktiiviliiraten
3. inf. inessiiviliiraamassa
3. inf. elatiiviliiraamasta
3. inf. illatiiviliiraamaan
3. inf. adessiiviliiraamalla
3. inf. abessiiviliiraamatta
3. inf. instruktiiviliiraaman
4. infinitiiviliiraaminen
5. infinitiiviliiraamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiliiraava
Passiivin 1. partisiippiliirattava
Aktiivin 2. partisiippiliirannut
Passiivin 2. partisiippiliirattu
Agenttipartisiippiliiraama
Kieltopartisiippiliiraamaton

Riimit

-iːrɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Liirata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/liirata