vii­ra­ta

verbi/ˈʋiːrɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vii-ra-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 18 100. yleisin sana

Merkitykset

  1. luistaa sivulle; mennä ohi (esim. luoti); poiketa jostakin (mitta, määrä, arvio); menettää tasapainonsa; huimata, pyörryttää; haitata (esim. näköä); (slangissa:) olla vikaa ajatuksenjuoksussa
  2. höllätä, löysätä, laskea alas (esim. purjeita, lastia ruumaan, pyydyksiä myötävirtaan)
  3. viettää, juhlia (esim. syntymä- tai nimipäiviä); olla joutilaana

Esimerkkilauseet

— Vein sillä aikaa, puheli vanha ajuri — sama, joka oli tuonut kanslianeuvoksen Kaivopuistoon —, kun olitte viiraamassa vörstamaita, kyydin tuonne Sanviikin puolelle.
— Eino Railo, Valittu kansa ja luvattu maa

Etymologia

1viirata1 – luistaa sivulle; mennä ohi (esim. luoti); poiketa jostakin (mitta, määrä, arvio); menettää tasapainonsa; huimata, pyörryttää; haitata (esim. näköä); (slangissa:) olla vikaa ajatuksenjuoksussa

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: virra)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan fiirata yhteydessä
Slangissa
1950 lähtien

Lainalähde: ovat mahdollisesti lainaa ruotsin taholta, josta originaaleja on esitetty useampiakin: ruotsi murt. jē fīra (Ahvenanmaa Hiittinen) ’antaa periksi’; vira ’olla sekapäinen, houria’; svīr(a) ’lennellä (varsinkin pääskyset); pyörryttää’.

(→) pohjois- eli vienankarjala viirata (Uhtua): peäštä viiroau

Helsingin slangissa

viiraa ’olla vikaa ajatuksenjuoksussa’; myös fiiraa

← ruotsi virra ’sekoittaa (ajatukset)’, murt. vira ’olla sekava’, förvirrad, virrig ’sekava’ (← saksa wirrig ’sekava, hömmentynyt’ sanasta wirr ’sekava; sekainen, sotkuinen, epäselvä’, wirren ’sekoittaa, sotkea, hämmentää’).

2viirata2 – höllätä, löysätä, laskea alas (esim. purjeita, lastia ruumaan, pyydyksiä myötävirtaan)

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: fira)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan fiirata yhteydessä
  1. suomifiirata
  2. ruotsifira ’sama merkitys’
  3. alasaksafiren ’laskea köyttä’

Samaa juurta olevia sanoja

3viirata3 – viettää, juhlia (esim. syntymä- tai nimipäiviä); olla joutilaana

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: fira)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan fiirata yhteydessä
  1. suomifiirata
  2. ruotsifira ’viettää, kunnioittaa, juhlia’
  3. alasaksafiren ’sama merkitys; olla joutilaana’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

6 147 esiintymää · 2.3 / milj.

Sana esiintyy noin 31 kertaa useammin keskustelupalstoilla (Suomi24, Reddit) kuin sanoma- ja aikakauslehdissä, mikä voi viitata puhekielisyyteen.

Suomi24
2.8
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
1.0
Tekstitykset
1.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: viiraa 73 % · viirata 17 % · viiraamaan 5 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin viirata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäviiraanviirasinolen viirannutolin viirannut
sinäviiraatviirasitolet viirannutolit viirannut
hänviiraaviirasion viirannutoli viirannut
meviiraammeviirasimmeolemme viiranneetolimme viiranneet
teviiraatteviirasitteolette viiranneetolitte viiranneet
heviiraavatviirasivatovat viiranneetolivat viiranneet
passiiviviirataanviirattiinon viirattuoli viirattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviiraisinolisin viirannut
sinäviiraisitolisit viirannut
hänviiraisiolisi viirannut
meviiraisimmeolisimme viiranneet
teviiraisitteolisitte viiranneet
heviiraisivatolisivat viiranneet
passiiviviirattaisiinolisi viirattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäviiraa—
hänviiratkoonolkoon viirannut
meviiratkaamme—
teviiratkaa—
heviiratkootolkoot viiranneet
passiiviviirattakoonolkoon viirattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviirannenlienen viirannut
sinäviirannetlienet viirannut
hänviiranneelienee viirannut
meviirannemmelienemme viiranneet
teviirannettelienette viiranneet
heviirannevatlienevät viiranneet
passiiviviirattaneenlienee viirattu

Infinitiivit

1. infinitiiviviirata
1. inf. pitkä muotoviiratakseen
2. inf. inessiiviviiratessa
2. inf. inessiivi, passiiviviirattaessa
2. inf. instruktiiviviiraten
3. inf. inessiiviviiraamassa
3. inf. elatiiviviiraamasta
3. inf. illatiiviviiraamaan
3. inf. adessiiviviiraamalla
3. inf. abessiiviviiraamatta
3. inf. instruktiiviviiraaman
4. infinitiiviviiraaminen
5. infinitiiviviiraamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiviiraava
Passiivin 1. partisiippiviirattava
Aktiivin 2. partisiippiviirannut
Passiivin 2. partisiippiviirattu
Agenttipartisiippiviiraama
Kieltopartisiippiviiraamaton

Riimit

-iːrɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viirata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viirata