- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kukka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro
Lähtökohtana lähinnä ruotsin elisabetblomma ’liisankukka’, jossa elisabet, naisen etunimi Elisabet + blomma ’kukka’.
Elisabetin ja Liisan nimipäivä on marraskuussa, jolloin liisankukka kukkii. Tähän viittaa myös toinen ruotsinkielinen nimitys novemberljus, jossa november ’marraskuu’ + ljus ’kynttilä, liekki; valo’.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kukka, kukkain ’kukkanen’, kukkia |
|---|---|
| karjala | kukka ’kukka; leikkikalu’, kukkaine ’sama merkitys’, kukkie ’kukkia’, kukki ’armas, kulta’ |
| vatja | kukka, kukaz ’kukka’, kukittsā ’kukkia’ |
| viro | murt. (Alutagune) kuke ’kukoistus’, (Vaivara) kukkane ’kukka’, eteläviro kukk (g. kuku) ’sikiäin; käpy; silmu’, lina-k. ’pellavan sylkky’, jõe-k. ’lumpeen, ulpukan hedelmä’, kukk (g. kuka) ’papu’, kuku, kukune ’armas, rakas’, kuketta- ’kukkia’. |
suomi → pohjoissaame gukˈka (inarinsaame) ’kukka’. Vertaa kukku.