- Alkuperä
- Murresana
Vertaa murteellinen lirkuttaa (paikoin murteissa) ’puhua tai laulaa (mielistellen)’.
lir-kut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta
Leivot lirkuttivat heidän päittensä päällä sinisen utuisessa ilmassa, ja savenharmaa rinne paistoi keltaisenaan leskenlehtiä, mutta aitavarsilla vihoitti ruohon juuri.Aakusti tiesi varsin hyvin, mikä kuulustelu heillä oli edessä, että he saivat tehdä tiliä siitä, miten olivat kiivenneet avioliiton partaalle, oliko siinä toinen toistaan lirkuttamalla houkutellut vai oliko tuupannut, oliko väkisin ajanut vai olivatko yhdessä juosseet.Lirkuttihan se siinä piikain kanssa nimensä jos muutkin vehkeensä, hyörii kuin heiluva tärpäntikkeli...Vertaa murteellinen lirkuttaa (paikoin murteissa) ’puhua tai laulaa (mielistellen)’.
465 esiintymää · 0.2 / milj.
Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: lirkuttaa 100 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
-irkutːɑː
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Lirkuttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lirkuttaa