li­ru

substantiivi/ˈliruˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

li-ru (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitykset

  1. ohut nesteen virtausVettä kiemursi entisen tukkiväylän pohjalla ohut liru. (J. Järvelä)
  2. pieni määrä nestettäOtin lasin pohjalle pienen lirun ja hörppäsin.
  3. ohut tai laiha neste
  4. karjalainen paimensoitinvalmistettiin yleensä tuoreesta lepästä tai haavasta. Äänisen ja Aunuksen alueilla (Karjalan liitto)
  5. lirukiekko
  6. verbistä lirua

Esimerkkilauseet

Unde, via, ia, ia, Liru montra bumberax!
— Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 2
Yksinäinen rastas vaan kuului lirujansa laskettelevan jonkun matkan päässä.
— C. Georg Starbäck, Engelbrekt Engelbrektinpoika I
Esimerkiksi erään tarinan mukaan suurin osa vuoren eteläisestä seinämästä on syntynyt kahden kansan, lirujen ja kuniyoiden taisteluiden tuloksena.
— Wikipedia: Uluru

Etymologia

Slangissa
1920 lähtien

Helsingin slangissa

liri ’kusi’

onomat. sanoja, vertaa liristä, liruttaa.

Johdoksia: lirissä ’vaikeuksissa’, liriä ’virtsata’, liru ’laiha kahvi; heikko potku, ”lirutus” (pelissä)’

Esiintymistiheys

1 331 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: liru 35 % · lirua 21 % · lirut 21 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iru

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Liru. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/liru