Asiasanasto.fi

loihtiminen

substantiivi

Johdettu sanasta: loihtia

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä loihtia

Etymologia

loihtia + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Tiedoksi annetaan, että täsä Kolmannesa Osasa olevista vanhoista runoista ovat Tulen Sanat Kemin pitäjästä, Ummen (tai Lapsen Saajaisen) Sanat Oulun tienoilta kotosin ja kaikki muut, nimittäin Loihtiminen (josta täsä myös mainittakoon että se veisatettiin sairahilta, jotka luultiin kirouksen kautta tullehen kivun alaisiksi), Lemmingäinen, Rauan Sanat, Tulen Synnyt, Väinämöisen toimitukset, Kalman Sanat, Kanteleen Synty ja Rukous jolla Tapio kutsuttiin Arkkangelin läänistä ja Vuokkiniemen pitäjästä.

vanh. Zacharias Topelius, Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös Nykyisempiä Lauluja III

Paras rouva Forrester, loihtiminen ja noituus on vain pelkkää aakkosleikkiä.

Elizabeth Gaskell, Cranfordin seurapiiri

Loihtiminen ( synonyymit: taikoa, saada aikaan tyhjästä) oli aiemmin Suomessa vuoden 1889 rikoslaissa mainittu rikos.

Wikipedia: Loihtiminen