- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan loikka yhteydessä
vertaa myös loikka (paikoin Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) ’maininki’ sekä loikko(nen) (Jusl 1745; Pohjois-Satakunta Pohjois-Häme) ’tuokkonen; soikeapohjainen puuastia’ (merk:n suhteen vertaa laakko (s.v. laaka) ’loiva, laakea; leveäsuinen astia’).
Mahdollisesti samaa deskr. pesyettä kuin loikoa, loikare ja ehkä myös loikata (katso näitä).