loik­ka

substantiivi/ˈloi̯kːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

loik-ka (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 17 437. yleisin sana

Merkitys

  1. pitkä hyppäävä askel

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Loikkasi kärryille jälleen lausuen karkean kiroussanan, sekä alkoi sukia ruskoansa minkä ennätti, ohjasten perillä, lauteille, äännellen "äh, äh, äh, äääth!" sekä huuliaan ankarasti maiskuttaen.
— Eero Järvinen, Lehtiviidan torppari
Kohu kiehuu pitkin pintaa, suikkaa sudenkorennot, sipit, saukot piiriin pyörii, vesitäit ja hyrrät hyörii, loikkaa lukit, sammakot.
— Larin-Kyösti, Korpinäkyjä II
Viitasammakko liikkuu maalla loikkien, täysikasvuiset yksilöt jopa metrin välejä, poikasetkin jopa yli puolen metrin hyppyjä.
— Wikipedia: Viitasammakko

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan loikka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Eräs espanjalainen hyppäsi pitkän loikan ratsullaan pengertien aukon yli.
— Wikipedia: Asteekkivaltakunnan valloitus
Ympäri lattiaa ne heti rupesivat ylpeinä pyörimään -- iipulikonkat, martin-vaput ja muut vanhat loikat saivat siirtyä loukoista katselemaan.
— Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita

Etymologia

1loikka1 – loiva, laakea

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
Häme

vertaa myös loikka (paikoin Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) ’maininki’ sekä loikko(nen) (Jusl 1745; Pohjois-Satakunta Pohjois-Häme) ’tuokkonen; soikeapohjainen puuastia’ (merk:n suhteen vertaa laakko (s.v. laaka) ’loiva, laakea; leveäsuinen astia’).

Mahdollisesti samaa deskr. pesyettä kuin loikoa, loikare ja ehkä myös loikata (katso näitä).

Samaa juurta olevia sanoja

2loikka3 – vanha, huono, iso vaate; iso tai laiska (ihminen)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan loikare yhteydessä
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja, joiden yhteyteen kuulunevat vielä loikka, loikko ’vanha, huono, iso vaate; iso tai laiska (ihminen)’. Vertaa loikoa, luikertaa (s.v. luikkia), roikale.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaloikerehtoa ’vetkutella’.

3loikka4 – pitkä (tai korkea) hyppy, harppaus, loikkaus

Sanakirjassa
Käsitellään sanan loikata yhteydessä
Vastineita
karjala

Deskr. sana, ehkä samaa pesyettä kuin loikoa ja lojua, katso näitä.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaloikahtoa ’hypähtää’ (? ← suomi), vertaa myös loikahtoakseh ’heittäytyä, lojahtaa; purskahtaa’, loikottoa ’lojottaa’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Käännökset

  • engl.leap
  • ruotsisprång
  • saksaSprung (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • bound
  • vault
  • leap

Esiintymistiheys

6 510 esiintymää · 2.5 / milj.

Suomi24
2.4
Sanomalehdet
3.8
Aikakauslehdet
2.8
Wikipedia
1.6
Reddit
3.3
Tekstitykset
2.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: loikkaa 27 % · loikka 25 % · loikkia 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oikːɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Loikka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/loikka