Asiasanasto.fi

lois­to­kau­sisubstantiivi

/ˈloi̯stoˌkɑu̯si/

Yhdyssana: loisto + kausi

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.kukoistuksen aika, jolloin jokin on parhaimmillaan tai menestyneimmillään

Esimerkkilauseet

Retzin kardinaali kuvaa Mazarinin aikoja ja Sévignén markiisitar Ludvig XIV:n loistokautta.

Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia IV

Ei konsanaan palvelijan rohkea jalka sinne astunut, kuten olisi sanonut ylevä Racine, jonka loistokausi nyt oli.

Alexandre Dumas, Musta tulpaani

Käsitys evoluutiosta omaksuttiin tyylilajeihin darwinismista, jossa omaksuttiin käsitys kustakin tyylistä, joka noudatteli vääjäämätöntä kehitystä kasvuvaiheesta loistokauteen ja rappioon.

Wikipedia: Tyyli

Esiintymistiheys

142 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviloistokausi
Genetiiviloistokauden
Partitiiviloistokautta
Essiiviloistokautena
Translatiiviloistokaudeksi
Inessiiviloistokaudessa
Elatiiviloistokaudesta
Illatiiviloistokauteen
Adessiiviloistokaudella
Ablatiiviloistokaudelta
Allatiiviloistokaudelle
Abessiiviloistokaudetta

Riimit

-ɑusi

Kaikki riimit