lois­to­kau­si

substantiivi/ˈloi̯stoˌkɑu̯si/
Jaa

Yhdyssana: loisto + kausi

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kukoistuksen aika, jolloin jokin on parhaimmillaan tai menestyneimmillään

Esimerkkilauseet

Retzin kardinaali kuvaa Mazarinin aikoja ja Sévignén markiisitar Ludvig XIV:n loistokautta.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia IV
Ei konsanaan palvelijan rohkea jalka sinne astunut, kuten olisi sanonut ylevä Racine, jonka loistokausi nyt oli.
— Alexandre Dumas, Musta tulpaani
Käsitys evoluutiosta omaksuttiin tyylilajeihin darwinismista, jossa omaksuttiin käsitys kustakin tyylistä, joka noudatteli vääjäämätöntä kehitystä kasvuvaiheesta loistokauteen ja rappioon.
— Wikipedia: Tyyli

Esiintymistiheys

142 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviloistokausi
Genetiiviloistokauden
Partitiiviloistokautta
Essiiviloistokautena
Translatiiviloistokaudeksi
Inessiiviloistokaudessa
Elatiiviloistokaudesta
Illatiiviloistokauteen
Adessiiviloistokaudella
Ablatiiviloistokaudelta
Allatiiviloistokaudelle
Abessiiviloistokaudetta

Riimit

-ɑusi

Kaikki riimit

Lähteet