lo­mit­taa

verbi/ˈlomitːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lo-mit-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: loma

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. sijoittaa lomittain tai limittää osia toisiinsa
  2. toimia sijaisena loman aikana, erityisesti maataloudessa
  3. järjestellä tai jakaa tietoja limittämällä niitä tallennusvälineen pinnalle tai eri tiedostoihin

Esimerkkilauseet

Loitsut eli "luvut" luetaan, "sopotetaan, lomitetaan" matalalla äänellä, eikä niitä koskaan laulettu; kun loitsuluvut ja loitsutemput olivat toimitetut luettiin "Isä-meidän" tahi "uskontunnustus".
— Adolf Neovius, Parasken runot
Hän yhdistelee elokuvaa, maalauksia ja piirustuksia linnakkeen asukkaista, vangeista ja sotilaista ja lomittaa kerronnassaan linnakkeen menneisyyden nykyiseen aikaan turistikohteena.
— Wikipedia: Viapori (lyhytelokuva)
Onkin olemassa erilaisille maastoille sopivia viljelymenetelmiä kuten kuiville alueille kehitetty strip - ja dry farming - viljelytekniikka sekä erilaisia vuoroviljelymenetelmiä, kuten lomittais - ja moniviljely.
— Wikipedia: Aavikoituminen

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • interleave

Esiintymistiheys

861 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.6
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: lomittaa 38 % · lomittamaan 26 % · lomittamassa 19 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin lomittaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minälomitanlomitinolen lomittanutolin lomittanut
sinälomitatlomititolet lomittanutolit lomittanut
hänlomittaalomittion lomittanutoli lomittanut
melomitammelomitimmeolemme lomittaneetolimme lomittaneet
telomitattelomititteolette lomittaneetolitte lomittaneet
helomittavatlomittivatovat lomittaneetolivat lomittaneet
passiivilomitetaanlomitettiinon lomitettuoli lomitettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälomittaisinolisin lomittanut
sinälomittaisitolisit lomittanut
hänlomittaisiolisi lomittanut
melomittaisimmeolisimme lomittaneet
telomittaisitteolisitte lomittaneet
helomittaisivatolisivat lomittaneet
passiivilomitettaisiinolisi lomitettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinälomita—
hänlomittakoonolkoon lomittanut
melomittakaamme—
telomittakaa—
helomittakootolkoot lomittaneet
passiivilomitettakoonolkoon lomitettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälomittanenlienen lomittanut
sinälomittanetlienet lomittanut
hänlomittaneelienee lomittanut
melomittanemmelienemme lomittaneet
telomittanettelienette lomittaneet
helomittanevatlienevät lomittaneet
passiivilomitettaneenlienee lomitettu

Infinitiivit

1. infinitiivilomittaa
1. inf. pitkä muotolomittaakseen
2. inf. inessiivilomittaessa
2. inf. inessiivi, passiivilomitettaessa
2. inf. instruktiivilomittaen
3. inf. inessiivilomittamassa
3. inf. elatiivilomittamasta
3. inf. illatiivilomittamaan
3. inf. adessiivilomittamalla
3. inf. abessiivilomittamatta
3. inf. instruktiivilomittaman
4. infinitiivilomittaminen
5. infinitiivilomittamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippilomittava
Passiivin 1. partisiippilomitettava
Aktiivin 2. partisiippilomittanut
Passiivin 2. partisiippilomitettu
Agenttipartisiippilomittama
Kieltopartisiippilomittamaton

Riimit

-omitːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lomittaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lomittaa