lo­mit­tu­mi­nen

substantiivi/ˈlomitːuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: lomittua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. teonnimi sanalle lomittua; tapahtuma tai tila, jossa jokin lomittuu

Esimerkkilauseet

Tilojen lomittuminen tai kietoutuminen () tarkoittaa sitä, että yhden hiukkasen tila sisältää informaatiota myös jonkin toisen (mahdollisesti hyvinkin etäisen) hiukkasen tilasta; molempia hiukkasia siis kuvaa yksi, mutta avaruudellisesti jakautunut, aaltofunktio.
Wikipedia: Kvanttimekaniikka
Yleinen superpositiotila voidaan tällöin esittää muodossa Kubitin tärkeä ominaisuus, joka erottaa sen normaalista bitistä, on kuitenkin tilojen lomittuminen monien kubittien välillä.
Wikipedia: Kubitti

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilomittuminen
Genetiivilomittumisen
Partitiivilomittumista
Essiivilomittumisena
Translatiivilomittumiseksi
Inessiivilomittumisessa
Elatiivilomittumisesta
Illatiivilomittumiseen
Adessiivilomittumisella
Ablatiivilomittumiselta
Allatiivilomittumiselle
Abessiivilomittumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet