Asiasanasto.fi

loppuliite

substantiivi

/ˈlopːuˌliːteˣ/

Yhdyssana: loppu + liite

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.sanan perään lisättävä morfeemi eli suffiksi

Esimerkkilauseet

Ganander'in tarullinen nimistö oli alkuansa aiottu loppuliitteeksi laveaan suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan, jonka hän kolmattakymmentä vuotta työskenneltyään oli saanut käsikirjoituksena valmiiksi v. 1787. Tässäkin työssä oli hän kaiken aikaa saanut Porthan'ilta apua ja ohjausta; Porthan'in oli aikomus tätä vielä tarkastaa ennen painatusta ja hänen tiedetään Ganander'in kuoleman jälkeen siihen ryhtyneen, vaikk'ei hänkään sitä ennättänyt eläissään loppuun suorittaa.

Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet

Sellaisia miehenmetsiä ovat voineet alkuaan tarkoittaa vanhat ruotsalaiset asumannimet, joiden kantana on henkilönnimi ja loppuliitteenä metsää merkitsevä sana "skog" ja joita nimiä on huomattavan lukuisasti Keski- ja Länsi-Uudenmaan ruotsalaisten pitäjien pohjoisäärillä ja muilla metsäkulmilla.

Väinö Voionmaa, Hämäläinen eräkausi

Yhdyssanat ovat yleisiä, kuten myöhemminkin, ja etu - ja loppuliitteitä käytetään paljon.

Wikipedia: Muinaisenglanti

Esiintymistiheys

98 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Nominatiiviloppuliite
Genetiiviloppuliitteen
Partitiiviloppuliitettä
Essiiviloppuliitteenä
Translatiiviloppuliitteeksi
Inessiiviloppuliitteessä
Elatiiviloppuliitteestä
Illatiiviloppuliitteeseen
Adessiiviloppuliitteellä
Ablatiiviloppuliitteeltä
Allatiiviloppuliitteelle
Abessiiviloppuliitteettä

Riimit

-iːte

Kaikki riimit