lor­vai­li­ja

substantiivi/ˈlorʋɑi̯lijɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: lorvailla

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka laiskottelee eikä tee töitään

Esimerkkilauseet

rähähtää samassa jonkun lorvailijan suusta.
— Lauri Haarla, Syylliset ja syyttömät
Pitkänhuiskeita, irvisuisia lorvailijoita ... maleksivat ja töllistelevät.
— Lauri Haarla, Syylliset ja syyttömät

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilorvailija
Genetiivilorvailijan
Partitiivilorvailijaa
Essiivilorvailijana
Translatiivilorvailijaksi
Inessiivilorvailijassa
Elatiivilorvailijasta
Illatiivilorvailijaan
Adessiivilorvailijalla
Ablatiivilorvailijalta
Allatiivilorvailijalle
Abessiivilorvailijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit

Lähteet